Läntisen Viertotien, nykyisen Mannerheimintien* ja Pihlajatien kulmassa oli aikoinaan iso valkoinen huvila (Villa Ro) puutarhoineen ja ulkorakennuksineen. Huvilassa asui vuodesta 1926 lähtien Emil Walleniuksen perhe siihen asti, kun Helsingin Yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistys osti alueen ja alkoi suunnitella paikalle osaketaloa.

Kivitalon suunnitelmat tilattiin arkkitehti Aulis Blomstedtilta, jonka käsialaa on myös Meilahdessa kaksi melko lähekkäin sijaitsevaa Akateeminen Asunto Oy –nimistä taloyhtiötä. Toinen on oma taloyhtiömme Pihlajatie 50-52, ja toinen sijaitsee Mäntytie 5:ssä. Molempien rakennusten arkkitehtisuunnitelmat valmistuivat 1951.

Akateeminen Asunto Oy valmistui 1952-1953, ja asuinhuoneistojen lisäksi siihen oli suunniteltu kaksi pienempää liiketilaa ja lastentarhahuoneisto. Taloyhtiön kaikki 42 huoneistoa ovat tällä hetkellä asukaskäytössä, ja kaksi liiketilaa on yhdistetty yhdeksi isommaksi liikehuoneistoksi. Lisäksi Akateemisen pihalla on 20 autopaikkaa, joissa osassa on sähkötolppa. Sähköautojen latauslaitteita on tällä hetkellä kahdelle autolle.

Taloyhtiömme Pihlajatie 50-52:n erinomainen sijainti keskustan läheisyydessä, luonnon helmassa, on pitänyt monet osakkaat asukkaina jopa vuosikymmenien ajan. Kauimmin asuneet ovat viihtyneet talossa noin 50 vuotta. Heidän esimerkkinsä houkuttelemina myös viime vuosikymmenien ja vuosien aikana taloon muuttaneet haluavat niin katsella kaupunkimaisia Pikku Huopalahden kattonäkymiä kuin ihastella pihapuiden lomassa viihtyvää linnustoa.

Tänä päivänä Akateemisen Asunto Oy:n vieressä on kauniin luonnon lisäksi lähes kaikki, mitä kaupunkilainen tarvitsee: hyvin varustetut ruokakaupat, ravintolat, kahvilat, Alko, postin pakettipisteitä, seitsemän eri koulua ja iltapäiväkerhoa, kolme leikkipuistoa sekä yli kymmenen päiväkotia muutaman sadan metrin säteellä. Lisäksi näköetäisyydellä ovat vaihtoehtoiset vanhuuden kodit Wilhelmiina ja Folkhälsanin Senioritalo sekä Gullkronan. Hätätapauksissa apu on lähellä: etelän suuntaan Meilahden sairaalaan, Haartmannin päivystykseen, Laakson terveysasemaan ja Uuteen lastensairaalaan on alle kilometrin matka. Tilkan lääkäripalvelut sijaitsevat toiseen suuntaan muutaman sadan metrin päässä.

Liikenneyhteydet Pihlajatien ja Mannerheimintien risteyksessä ovat erinomaiset. Aivan talomme läheisyydessä on ratikan nro 10 pysäkki, ja busseista voi valita tarpeensa mukaan Elielinaukiolle tai Kamppiin menevän; keskustaan pääsee kymmenessä minuutissa ja pohjoiseen sekä länteen yhtä sujuvasti. Matka on lyhyt myös poikittaisliikennereiteille, sillä Tilkan bussipysäkiltä tai Tullinpuomilta ja Mannerheimintien loppupäästä ns. Manskunrastilta pääsee useisiin suuntiin kätevästi.

Pihlajatie 50-52 sijaitsee erinomaisella paikalla myös luonnonystävän mielestä. Takapihalta voi tehdä kävely- tai piknik-retken Pikku Huopalahden vehreille kentille, Seurasaareen, tai jos haluaa,  Mannerheimintien alikulun kautta pääsee pyöräretkelle Keskuspuiston läpi Paloheinään asti. Runsaslumisina talvina suksia ei joudu kantamaan urheiluvälinevarastosta kuin pari minuuttia, ja sitten vain sukset jalkaan, sillä valmiit ladut odottavat Keskuspuistossa. Myös luisteluradat ja ratsastustallit ovat kävelymatkan päässä Pihlajatieltä. Pienille ja isoille koirille on koira-aitaus Gullkronanin takana sekä Keskuspuistossa hevoshaan lähellä. Pikkiksessä kävellessä sekä Seurasaareen mennessä voi poiketa myös näiden alueiden koirapuistoissa.

Monikohan pääkaupunkiseutulainen tietää, että Mannerheimintieltä on vain satakunta metriä lähimmän hevoshaan äärelle? Maneesiin ja hevostalleihin pääsee tutustumaan Ruskeasuon Liikuntakeskuksen vieressä. Akateemisen lähellä on myös hieno Meilahden Liikuntakeskus, joka sijaitsee Meilahden Liikuntapuistossa HUS:in Iho- ja allergiasairaalan vieressä. Pikku Huopalahden asukastalossa (vanha Tapanilan asemarakennus) voi osallistua monenlaisiin eri harrastuspiireihin, esim. joogatunneille. Tekemistä riittää lähipiirisssä ihan kaikille! Muutamat asukkaat ovat hankkineet kesämökkinsäkin lähistöllä sijaitsevasta Ruskeasuon siirtolapuutarhasta, joka on Helsingin vanhin samalla paikalla sijainnut kaupunkilaisten kesämökkiparatiisi (Brunakärr Koloniträdgård rf). Myös Toimelan palsta-alue on lähellä.

Suurin osa taloyhtiön parvekkeista on viime vuosikymmenen kuluessa saanut parvekelasit, joka on mahdollistanut jopa tomaattien kasvattamisen parvekkeilla. Eteläiset parvekkeet kylpevät auringossa maaliskuusta lokakuun loppuun. Aamiaisen ruohikolla sijasta aamiainen parvekkeella tai kattoterassilla on taloyhtiömme asukkaiden ulottuvilla. Taloyhtiön etupihalla on hiekkalaatikko lasten leikkeihin.

Akateemisen Asunto Oy:n erikoisuus on katon eteläpuolella sijaitseva upea kattoterassi, joka on asukkaiden kohtauspaikka vuodenvaihteen ilotulituksen seuraamiseen ja naapureiden tapaamiseen. Terassilta näkyy yli Helsingin Espooseen asti, joten laservalo- ja ilotulite-esitykset ovat uudenvuoden yönä hyvin nähtävissä. Vuotuinen kattoterassijuhla on toinen taloyhtiön perinteeksi tullut yhteinen tilaisuus; viime vuosina näissä juhlissa on kuultu myös asukkaiden esittämää live-musiikkia! Toki yhteisöllisyyttä on taloyhtiössä muutenkin; kukkia kastellaan ja vara-avaimia säilytellään asukkaiden kesken puolin ja toisin. Viime vuosina aktiiviset asukkaat ovat järjestäneet mm. Helsingin kaupungin siivouspäivinä kirpputoreja etupihan muureilla.

Sananen Akateemisen Asunto Oy:n arkkitehdistä Aulis Blomstedtista (1906-1976)

Arkkitehti Aulis Blomstedt oli kasvanut isänsä arkkitehtuurin ja kansantieteen harrastusten parissa tullakseen ”buon maestro di figura”, kuten hän itse ilmaisi asian. Hän harrasti runoja, piirtämistä ja musiikkia. Akateemisen Asunto Oy:n rakennuksen suunnitteluvaiheessa hänellä oli oma arkkitehtitoimisto. Myöhemmin hänestä tuli Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professori (1958-1966).

Aulis Blomstedt edusti rationaalisesti suuntautunutta arkkitehtuurin muotoa 1950-luvulta lähtien. Hänen mielestään arkkitehdin asema oli olla ”yhteiskunnallinen, käytännöllinen ja taiteellinen”. Hänellä perusti ajatuksensa voimafilosofiaan, jossa ”talolla pitää olla voimantunto, kuten atleetilla”. Myöhemmin hän kehitti Canon-60 –järjestelmän, jossa arkkitehtuurissa oli suhteiden yhteisenä lähtökohtana kymmenen suhdelukua, kuten musiikissa ja muissakin visuaalisissa taiteissa.

Aulis Blomstedtista sanotaan, että hän on ollut erinomainen opettaja ja uuden suunnan näyttäjä 1960-luvun jälkeisessä suomalaisessa arkkitehtuurissa.

Tämän artikkelin on toimittanut Akateemisessa 16 vuotta asunut Ulla Hyytiäinen.

Lähteinä:

Hackzell, K. & Toppari, K. (1997). Töölöntullin molemmin puolin, Helsingin vanhoja kortteleita 5. Helsingin Sanomat.

Sarjakoski, H. (2003). Rationalismi ja runollisuus, Aulis Blomstedt ja suhteiden taide. Rakennustieto OY

* Mannerheimintien nimi on vaihdellut aikojen saatossa useita kertoja. Sen nimi on ollut Läntinen ja Itäinen Heikinkatu, Läntinen ja Itäinen Henrikinkatu, Turuntie ja Läntinen Viertotie.